perjantai 5. kesäkuuta 2009

you better get this party started

tuore ylioppilas

Nyt on juhlahulinoista selvitty, ja kesä on päässyt alkamaan, joten on aika kertoa lakkiaispäivästä.

Koulun juhlatilaisuus oli sinänsä erikoinen, että heti juhlan alussa - Suvivirren jälkeen - koko juhlakansa vietti hiljaisen hetken. Koulumme vanha rehtori oli kuollut lähipäivinä, joten juhlassa kunnioitettiin hänen muistoa. Muuten juhla meni perinteisesti: katsaus menneeseen vuoteen, kakkosten musiikkiesitys, ryhmänohjaajan puhe, stipendien jako... Niin ja NLP Practioner -tutkintotodistusten jako, jossa haettiinkin vain ruusut. NLP-todistus kun olikin sitten yo-todistuksen välissä. Yo-todistuksen saadessani yllätyin aika tavalla, kun rehtori ilmoitti, että mulle on myönnetty NLP-stipendi. Saan sitten jonkun NLP-lehden tai jotain. Gaudeamus igiturin ja ylioppilaan puheen jälkeen meiän musiikin ryhmä esitti vielä Lähdetään tänään, joka meni omasta mielestäni tosi hyvin. Meininkiä ainakin oli tarpeeks ja energiaa niin paljon, että kailotin lopun Hämäläisten laulunkin melko kovaan ääneen.

Kotona partyt alkoi yhdeltä ja kesti aina sinne yheksään saakka. Ihmisiä kävi _paljon_ eli 114 vierasta, mikäli laskin oikein nimmarit vieraskirjasta. Tarjottavat oli hyviä, vaikkakin syöminen meinasi välillä unohtua. Kakkuina oli suussasulavia mango- ja vadelmajuustokakkuja; tilattiin ne partiotutulta. Juomana paahtavan kesäpäivän pelastus oli sima, namnam!

herkkukakku

Meillä kävi siis paljon vieraita, mutta ehdottomasti ihanimpia oli pienet vieraat. Teatteriohjaajan lapset (joita oon ollut hoitamassakin) ensiks onnitteli, jonka jälkeen tyttö niiasi ja poika kumarsi. Sitten kun oltiin halattu, niin tää pieni poika uskalsi vielä antaa pusunkin poskelle. Voi miten herttaista! Äitin ja isin kummityttö oli myös todella suloinen. Heti kun se perhe saapu pihaan, tyttö juoksi suoraan mun syliin ja halasi kovaa. Oli kuulemma koko viikon katsellut kutsua ja kysellyt, milloin pääsee juhliin.


Lahjapöytä täyttyi mukavasti, mutta - niin kuin olin toivonut - kirjekuoria sain runsaasti. Äiti oli vihjannut monille, että haluaisin ostaa läppärin itselleni, ja onneksi ihmiset olivat äitiä kuunnelleet. Sain kolme mariskoolia (kaikki sinisävyisiä!) ja muutenkin astioita tuli jonkin verran. Siskoilta sain ihanan vihreän paistinpannun ja pikkuisen kattilan. Kirjoja sain jonkin verran - ei muuta kuin luku-urakka käyntiin! Kirjekuorilahjoissa oli muutakin kuin rahaa, sain kirjalahjakortteja ja lahjakortit Stockmannille ja Marimekkoon. Aika hauska juttu, että meidän perhe antoi mun parhaalle ystävälle lahjaksi Marimekon kirahvijuttuja ja sain heidän perheeltä tuon Marimekon lahjakortin. Ainiin, sitten vielä se, mitä sain äitiltä ja iskältä. Ikioma Canon EOS 450D <3>

Mikäs tässä ylioppilaana ollessa!
mekko: YourFace
huivi: ystävän Italiantuliainen
kengät: Kenkäexpertti

6 kommenttia:

  1. Katselinkinjo tuolla Galtsun puolella, et sulla oli tosi toimiva kokonaisuus! Mut ihan erityisesti pitää mainita, että tukka näytti hyvältä (;

    VastaaPoista
  2. riikka: Kiitti, tykkäsin kyllä itsekin mekosta. Kaupassa sillon pohdin kauan värin kanssa että vihreä vai tuo oranssinpunainen, mutta päädyin lopulta tähän räväkämpään. Eikä ole yhtään harmittanut valinta! :>

    Jenny: Kiitsa. Itse yllätyin sitä, että se vihreä huivi kävi niin hyvin tuohon mekon väriin. Huivi oli jo monta vuotta vanha, mutten ollut sitä oikeastaan käyttänyt ennen. Ja kengätkin oli vanhojentansseista tutut; laiskuus iski, kun olis pitänyt lähteä kenkäostoksille. Pitääkin muistaa sanoo mummolle, että hiuksia on kehuttu, kun mummo niitten kanssa taiteili lauantaiaamuna! :D

    VastaaPoista
  3. Upea mekko ja onnittelut ylioppilaaksi pääsystä!

    VastaaPoista
  4. voisit päivittää blogia vähän useammin, että tätä viitsisi seurata

    VastaaPoista